Joulukuista iltapäivää Seinän kokoinen ikkunalasi Erotti meidät hitaista hiutaleista Puistosta jossa lamput juuri syttyvät
Ulkona vielä levällään Kadusta irti revityt kivet Kun rakensimme rintamalinjoja Nyt niiden rauniot saavat pehmeät linjat
refrain: Lumi peitti huonot puolemme Vallanhimon itsekkyyden Musta niljaisten lehtien kaupunki Tuli valkeaksi Ja sai meidätkin Hetkeksi sädehtimään
Tupakansavuisessa ilmassa Kaikki olivat kerrankin samaa mieltä Elokuvan lopusta saavutetuista eduista Maassa rauha on sama kuin lunta
Ihmiset jotka tietävät Liian tarkasti toistensa pahat teot Ovat lopulta samanlaisia kaikkialla Maassa rauha on sama kuin lunta